KiVassa Koulussa ei kiusata
Kiusaamisen määritelmä
Kiusaamista on, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä. Kiusaaminen voi olla suoraa sanallista, fyysistä tai epäsuoraa kiusaamista. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.
Toistuvuus tarkoittaa sitä, että sama oppilas joutuu yhä uudestaan muiden ilkeän tai vahingoittavan toiminnan kohteeksi. Tahallisuus merkitsee, että tekojen tarkoitus todella on loukata tai aiheuttaa harmia ja pahaa mieltä.
Seksuaalinen häirintä, kuten vihjailevat eleet ja ilmeet, seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset, ehdottelu, epämiellyttäväksi koettu fyysinen koskettelu ja lähentely sekä seksuaalisesti värittyneet viestit tai soitot, on sopimatonta käytöstä. Seksuaalisella häirinnällä on yhtymäkohtia kiusaamiseen.
Kiusaaminen voi saada monia muotoja, se voi olla toistuvaa
- nimittelyä, pilkkaamista, toiselle nauramista
- tönimistä, tuuppimista, lyömistä, potkimista
- ulkopuolelle jättämistä, syrjimistä
- ilkeiden lappujen lähettämistä
- ilkeiden juttujen, juorujen tai valheiden levittämistä
- toisen tavaroiden ottamista, hävittämistä, piilottamista tai rikkomista
- netissä tapahtuvaa loukkaamista, esimerkiksi ilkeiden juorujen tai toisen kuvien laittamista nettiin ilman lupaa
- ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien tai sähköpostien lähettämistä
- vartaloon tai seksuaalisuuteen liittyvää kommentointia ja nimittelyä
- epämiellyttävää fyysistä ja seksuaalista lähentelyä tai koskettelua
Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen
- myönteisen, toisia kunnioittavan ja erilaisuutta hyväksyvän ilmapiirin luominen koko yhteisöön
- kiusaamista ei hyväksytä ja siihen puututaan välittömästi
- laaditaan koulun yhteiset säännöt
- oppitunnit aloitetaan mahdollisimman täsmällisesti
- pari- ja ryhmätyöskentelyn käyttö kaikissa oppiaineissa
- riittävä ja tehokas välituntivalvonta
- KiVa Koulu -oppitunnit
- ryhmäyttäminen, jota toteutetaan pitkin lukuvuotta
- kiinnitetään erityistä huomiota uusien oppilaiden sopeutumiseen
- säännölliset luokanopettajan ja -ohjaajan tunnit
- yhteiset teemapäivät
- oppilaskunta-, tukioppilas- ja kummiluokkatoiminta
- kerhot
- luottamukselliset ja avoimet suhteet kodin ja koulun välillä
- oppilaita ja huoltajia ohjeistetaan kertomaan kiusaamisesta välittömästi
- lapsia ja nuoria kannustetaan toimimaan aktiivisesti kiusaamista vastaan
- säännölliset kiusaamista kartoittavat kyselyt lukuvuoden aikana
- KiVa Koulu -tilannekartoitus lukuvuoden lopussa
KiVa Koulu
Koulussa on käytössä KiVa Koulu -ohjelma, joka on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi.
KiVa-lyhenne muodostuu sanoista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. Sana herättää myös mielikuvan mukavasta koulusta, jossa kaikilla on kiva olla.
KiVa Koulu -ohjelman yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä. Kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin lapsiin tai nuoriin. Tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan.
KiVa Koulu -ohjelmaan kuuluvat oppitunnit pidetään erikseen tehtävän vuosisuunnitelman mukaisesti luokille 1–9 (n. 10 x 45 min). KiVa Koulu -oppituntien tavoitteena on lisätä kaikkien lasten ja nuorten tietoisuutta ryhmän merkityksestä kiusaamisessa ja sen lopettamisessa, sekä tarjota heille työkaluja ja toimintamalleja kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Kiusaamisen loppuminen perustuu yhteisen vastuuntunnon heräämiseen ja koko ryhmän normeissa tapahtuviin muutoksiin.
Opettajat Veera Harjupatana ja Ann-Charlotte Ahlqvist koordinoivat koulumme KiVa Koulu -toimintaa. Koordinaattoreiden johdolla toimivan KiVa-tiimin päätehtävät ovat kiusaamisen ennaltaehkäisy ryhmätaitojen ja yhteisöllisyyden kehittämisen kautta sekä esille tulevien kiusaamistapauksien selvittäminen yhdessä luokanopettajien/luokanohjaajien kanssa. KiVa-tiimiin kuuluvat koordinaattoreiden lisäksi Annaleea Rantanen, Eliisa Sarkkinen, Heidi Reini ja Nina Tölli.
KiVa-tiimi ottaa käsiteltäväkseen tapaukset, jotka täyttävät systemaattisen kiusaamisen kriteerit eli kiusaaminen on toistuvaa ja pitkäkestoista. Toistuvalla kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että samalle oppilaalle on toistuvasti aiheutettu harmia, haittaa ja pahaa mieltä, eikä kyse ole oppilaiden välisestä konfliktista.
Kiusaamistilanteen selvittely
Mikäli opettajalla tai kenellä tahansa muulla koulun henkilökunnan jäsenellä herää epäily systemaattisen kiusaamisen kriteerit täyttävästä toiminnasta, ohjaa hän tapauksen koulun KiVa-tiimin selvitettäväksi. Vastaavan huolen herätessä myös huoltajat tai oppilaat voivat tehdä ilmoituksen kiusaamisepäilystä ilmoittamalla siitä kenelle tahansa koulun aikuiselle, joka ohjaa tapauksen eteenpäin KiVa-tiimiin.
Jokaista systemaattisen kiusaamisen kriteerit täyttävää tapausta selvittelee kaksi KiVa-tiimin jäsentä. Ensimmäisenä tiimin jäsenet keskustelevat kiusatun oppilaan kanssa, jotta saadaan tietoa siitä, millaista kiusaamista on esiintynyt ja ketkä ovat olleet siinä mukana.
Seuraavaksi tiimin jäsenet keskustelevat jokaisen kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen ja kirjaavat ylös, mitä keskusteluissa sovitaan ja mihin oppilas sitoutuu. Kiusaajan/kiusaajien lisäksi avunantajana tai yllyttäjänä toimineiden oppilaiden katsotaan osallistuneen kiusaamiseen.
Keskustelujen jälkeen tiimistä otetaan yhteys kotiin. Tarvittaessa yksilökeskustelujen jälkeen tiimin jäsenet tapaavat kiusaamiseen osallistuneet oppilaat ryhmänä ja käyvät heidän kanssaan vielä yhdessä läpi, mihin kukin on sitoutunut. Kaikki keskustelut kirjataan KiVa-lomakkeeseen, joka arkistoidaan.
1–3 viikon kuluttua tiimin jäsenet järjestävät seurantakeskustelut sekä kiusatun oppilaan että kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa. Keskusteluissa varmistetaan, että kiusaaminen on loppunut. Mikäli kiusaaminen ei ole loppunut, kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden huoltajat kutsutaan koululle. Tarvittaessa tapaamiseen osallistuvat myös apulaisrehtori, kuraattori ja erityisopettaja.
Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Kiusaamisen jatkuessa edelleen ja vakavammissa kiusaamistapauksissa oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon tai äärimmäisenä keinona rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. Tarvittaessa vakavien tapausten selvittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen (sosiaaliviranomainen, poliisi) kanssa.