Sierra Nevadan retki 2005

Paljon odotettu retki Sierra Nevadaan toteutui lauantaina 2.4. Matkaan lähdettiin klo 6 koululta. Oli aivan pimeää, kun koulua kohti vaelsi erikoinen näky Fuengirolassa: toppavaatteisiin sonnustautunut väki raahasi mukanaan lumilautoja ja pulkkia palmujen katveessa. Säätiedotus lupasi lumimyrskyä, vaikka Sierra Nevadassa kuulemma lasketellaan aina shortseissa ja t-paidassa.

Retkeä oli suunniteltu Vanhempainyhdistyksessä vuoden alusta. Osallistujamäärästä yritettiin saada selvyyttä kyselykaavakkeilla, jotta Paco y Pepe:ltä osattiin tilata oikea määrä busseja. Vastuu- ja vakuutuskysymysten takia retki ei ollut koulupäivä, vaan kaikki olivat mukana omalla vastuulla. Huoltaja kysymykset tuottivat siksi päänvaivaa ja matkailijoista pyrittiin pitämään mahdollisimman tarkkaa listaa lähdöstä paluuseen asti.

Eväitä oli tehty lähtöä edeltävänä iltana Marjon keittiössä. Eväiden jako oli bussimatkan ensimmäinen ohjelmanumero, minkä jälkeen matkalaiset saivat nauttia vähitellen kirkastuvan päivän tarjoamista maisemista. Matkalla pidettiin yksi riittävän mittainen tauko ja perillä oltiin vähän yli yhdeksän. Bussien kanssa tuli perillä vähän sählinkiä, koska parkkialueet olivat kauempana, ja vaihtovaatteiden sekä muun huollon järjestämiseksi tarvittiin ainakin yksi bussi tukikohdaksi. Onneksi asia järjestyi neuvottelemalla.

Upea sää ja lyhyet lippujonot yllättivät matkalaiset positiivisesti ja ilmassa oli selvästi urheiluhenkeä. Kirpeässä pikkupakkasessa vaihdettiin loput lasketteluvaatteet päälle ja kaivettiin asiaan kuuluvat välineet esiin. Suurin osa laskettelijoista suuntasi siis viivana vuokraamoihin, joita Sierra Nevadan kylässä on joka puolella. Vuokraamoilla oli sisäänheittäjät, jotka bongailivat asiakkaita lippujonojen läheltä.

Kaikki eivät olleet tulleet Sierra Nevadaan laskettelu mielessään. Sierra Nevada tarjoaa upeat maisemat, patikointimahdollisuuksia ja yleensä myös pulkkamäkiä ja muuta talviaktiviteettia. Tänä vuonna lumitilanne oli huono, eikä rinteiden ulkopuolella ollut lunta. Niinpä pulkkamäet olivat useiden pienempien pettymykseksi kiinni. Rengasmäki tarjosi onneksi vaihtoehdon, tosin maksullisen.

Sierra Nevadan kylä sijaitsee noin 2 kilometrin korkeudessa. Ensimmäinen nousu kabiinilla 2,5 kilometriin oli todella pitkän tuntuinen ja näkymät olivat henkeä salpaavat. Eteen avautui uusi laakso hisseineen ja lukuisine rinteineen. Vaihtoehtoja löytyi joka makuun. Pienimmille ja lumeen tottumattomille etelän ihmisille oli tarjolla Alfombra Magico, joka hinasi laskijat pienen rinteen yläpäähän, josta jatkui naruhissi vähän suurempaa haastetta haluaville. Sierra Nevadan korkein huippu on noin 3,5 kilometrissä, jonne matka taittui aluksi tuolihississä ja viimeinen vaativa nousu ankkurihississä roikkuen. Sierra Nevadan huipulta oli mahdollisuus laskea myös toisella puolella oleville rinteille, jotka oli selvästi suunnattu vain enemmän laskeneille.

Laskettelijoiden tunnelmat olivat korkealla, ja taukopaikoilla kuului iloinen puheensorina kaakaomukien ääressä. Nuoret vaihtoivat kokemuksiaan huikeista laskuista ja ”snoukkapuiston” antimista. Eksoottista tunnelmaa tarjosivat lukuisat kansallisuudet. Sierra Nevada on ainoa laskettelumahdollisuus koko rannikon alueella, mutta myös erittäin laadukas sellainen.

Iltapäivällä aurinko meni pilveen ja sumu ilmaantui vaivihkaa rinteille. Lopulta näkyvyys hernerokkasumussa oli vain joitakin metrejä. Paluu kylään oli todellinen seikkailu. Eksymisen vaaraa ei juurikaan ollut, mutta mistään ei voinut tietää, paljonko matkaa oli vielä jäljellä.

Sierra Nevadan alppityylinen kylä tarjoaa paljon virkistysvaihtoehtoja kahviloista ravintoloihin sekä erilaisia erikoisliikkeitä ja matkamuistomyymälöitä. Osa matkalaisista kulutti päivänsä kylää kierrellen. Halukkaille oli järjestetty mahdollisuus palata jo aiemmin takaisin Fuengirolaan, mutta suurin osa viihtyi perillä loppuun asti. Laskettelusta väsynyt väki palautti välineensä vuokraamoihin ja suuntasi ruokailemaan ja rentoutumaan ravintoloihin hetkeksi ennen paluumatkaa. Viimeiset kaksi bussia olivat täynnä väsyneitä mutta myös tyytyväisiä oppilaita ja vanhempia. Moni huokaisi helpotuksesta päästessään Paco y Pepe:n mukaville penkeille lepäämään sen sijaan, että olisi joutunut itse ajamaan kotiin.