AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ


JOHDANTO


Perusopetuslain mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisessa ja viihtyisässä kouluyhteisössä on turvattu koulun työrauha, sisäinen järjestys ja opiskelun esteetön sujuminen. Jokaisella koulussa työskentelevällä aikuisella on velvollisuus toimia kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän estämiseksi ja puuttua välittömästi konfliktitilanteisiin. Varhainen puuttuminen lisää oppilaiden turvallisuudentunnetta.


KIUSAAMINEN

Kiusaamisen määritelmä

Kiusaamista on, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä.  Kiusaaminen voi olla suoraa sanallista, fyysistä tai epäsuoraa kiusaamista. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.

Toistuvuus tarkoittaa sitä, että sama oppilas joutuu yhä uudestaan muiden ilkeän tai vahingoittavan toiminnan kohteeksi. Tahallisuus merkitsee, että tekojen tarkoitus todella on loukata tai aiheuttaa harmia ja pahaa mieltä.

Kiusaaminen voi saada monia muotoja, se voi olla toistuvaa
•    nimittelyä, pilkkaamista, toiselle nauramista
•    tönimistä, tuuppimista, lyömistä, potkimista
•    ulkopuolelle jättämistä, syrjimistä
•    ilkeiden lappujen lähettämistä
•    ilkeiden juttujen, juorujen tai valheiden levittämistä
•    toisen tavaroiden ottamista, hävittämistä, piilottamista tai rikkomista
•    netissä tapahtuvaa loukkaamista, esimerkiksi ilkeiden juorujen tai toisen kuvien laittamista nettiin ilman lupaa
•    ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien tai sähköpostien lähettämistä

Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen

•    myönteisen, toisia kunnioittavan ja erilaisuutta hyväksyvän  ilmapiirin luominen koko yhteisöön
•    kiusaamista ei hyväksytä ja siihen puututaan välittömästi
•    laaditaan koulun yhteiset säännöt
•    oppitunnit aloitetaan mahdollisimman täsmällisesti
•    pari- ja ryhmätyöskentelyn käyttö kaikissa oppiaineissa
•    riittävä ja tehokas välituntivalvonta
•    KiVa Koulu -oppitunnit
•    ryhmäyttäminen, jota toteutetaan pitkin lukuvuotta
•    kiinnitetään erityistä huomiota uusien oppilaiden sopeutumiseen
•    säännölliset luokanopettajan ja -ohjaajan tunnit
•    yhteiset teemapäivät
•    oppilaskunta-, tukioppilas- ja kummiluokkatoiminta
•    kerhot
•    luottamukselliset ja avoimet suhteet kodin ja koulun välillä
•    oppilaita ja huoltajia ohjeistetaan kertomaan kiusaamisesta välittömästi
•    lapsia ja nuoria kannustetaan toimimaan aktiivisesti kiusaamista vastaan
•    säännölliset kiusaamista kartoittavat kyselyt lukuvuoden aikana
•    KiVa Koulu -tilannekartoitus lukuvuoden lopussa


KiVa Koulu

KiVa Koulu -ohjelma on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa-lyhenne muodostuu sanoista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. Sana herättää myös mielikuvan mukavasta koulusta, jossa kaikilla on kiva olla.

KiVa Koulu -ohjelman yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä. Kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin lapsiin tai nuoriin. Tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan.

KiVa Koulu -ohjelmaan kuuluvat oppitunnit (10 kaksoistuntia) pidetään alakoulun 1. ja 4. luokalla. Yläkoulun 7. luokalle tultaessa oppitunnit vaihtuvat KiVa-teemoiksi (4 teemaa), jotka toteutetaan joko oppitunteina tai teemapäivinä. Kaikilla muilla luokka-asteilla KiVa Koulu -oppitunteja pidetään erikseen tehtävän vuosisuunnitelman mukaisesti. KiVa Koulu -oppituntien tavoitteena on lisätä kaikkien lasten ja nuorten tietoisuutta ryhmän merkityksestä kiusaamisessa ja sen lopettamisessa. Kiusaamisen loppuminen perustuu yhteisen vastuuntunnon heräämiseen ja koko ryhmän normeissa tapahtuviin muutoksiin.

Koulussamme toimii KiVa Koulu -koordinaattorin johdolla KiVa-tiimi. Tiimin päätehtävä on esille tulevien kiusaamistapauksien selvittäminen yhdessä luokanopettajien/luokanohjaajien kanssa.

KiVa-tiimi ottaa käsiteltäväkseen tapaukset, jotka täyttävät systemaattisen kiusaamisen kriteerit eli kiusaaminen on toistuvaa. Toistuvalla kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että samalle oppilaalle on toistuvasti aiheutettu harmia, haittaa ja pahaa mieltä.


Kiusaamistilanteen selvittely


Jos opettajalla herää epäilys mahdollisesta kiusaamisesta, tai opettaja havaitsee kiusaamistilanteen, hän puuttuu tilanteeseen välittömästi ja kertoo asiasta luokanopettajalle/luokanohjaajalle.

Luokanopettaja tai -ohjaaja täyttää KiVa-seulontalomakkeen ja päättää, onko kyseessä kiusaaminen vai muu konflikti tai riita. Jos kiusaaminen ei ole systemaattista ja sitä on tapahtunut vain kerran tai pari, luokanopettaja/luokanohjaaja keskustelee vakavasti kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa.
Jokaista toistuvan kiusaamisen kriteerit täyttävää tapausta selvittelee kaksi KiVa-tiimin jäsentä. Ensimmäisenä tiimin jäsenet keskustelevat kiusatun oppilaan kanssa, jotta saadaan tietoa siitä, millaista kiusaamista on esiintynyt ja ketkä ovat olleet siinä mukana.

Seuraavaksi tiimin jäsenet keskustelevat jokaisen kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen ja kirjaavat ylös, mitä keskusteluissa sovitaan. Kiusaajan/kiusaajien lisäksi avunantajana tai yllyttäjänä toimineiden oppilaiden katsotaan osallistuneen kiusaamiseen.

Heti yksilökeskustelujen jälkeen tiimiläiset tapaavat kiusaamiseen osallistuneet oppilaat ryhmänä ja käyvät heidän kanssaan vielä yhdessä läpi, mihin kukin on sitoutunut. Keskustelujen jälkeen tiimistä otetaan yhteys kotiin. Kaikki keskustelut kirjataan KiVa-lomakkeeseen, joka arkistoidaan.

1–2 viikon kuluttua tiimin jäsenet järjestävät seurantakeskustelut sekä kiusatun oppilaan että kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa. Keskusteluissa varmistetaan, että kiusaaminen on loppunut. Mikäli kiusaaminen ei ole loppunut, kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden huoltajat kutsutaan koululle. Tarvittaessa tapaamiseen osallistuvat apulaisrehtori, kuraattori ja erityisopettaja.

Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Kiusaamisen jatkuessa edelleen ja vakavammissa kiusaamistapauksissa oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon tai äärimmäisenä keinona rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen.
 

VÄKIVALTAINEN JA AGGRESSIIVINEN KÄYTTÄYTYMINEN

Väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen


•    luodaan myönteinen, toisia kunnioittava ja erilaisuutta hyväksyvä  ilmapiiri koko yhteisöön
•    riittävä ja tehokas välituntivalvonta
•    kiusaamistapaukset pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti ja seurannalla varmistetaan kiusaamisen loppuminen
•    tarvittaessa kuraattorin tai psykologin yksilö- ja pienryhmäohjaus, jossa käsitellään sosiaalisia suhteita
•    opetetaan aggressiivisuuden hallintaa, mielipahan ja pettymysten sietokykyä
•    opetetaan rakentavia ja rauhanomaisia keinoja tunteiden hallintaan ja ongelmallisista tilanteista selviytymiseen
•    vahvistetaan oppilaiden itsetuntoa


Väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttuminen

Väkivaltainen ja aggressiivinen käyttäytyminen ovat ehdottomasti kielletty ja niihin puututaan välittömästi. Väkivaltatilanteessa osallisena olleet oppilaat viedään kansliaan, jossa apulaisrehtori tai rehtori selvittää tapahtumien kulun tarvittaessa kuraattorin tai erityisopettajan kanssa ja kirjaa tapahtumat. Terveydenhoitaja kutsutaan paikalle mahdollisten vammojen todentamista ja hoitamista varten. Terveydenhoitaja kirjaa havaintonsa oppilaan tietoihin ja vahinkoilmoitukseen, mikäli hän katsoo lääkärin lisätutkimukset tarpeellisiksi.  

Tapahtuneesta tiedotetaan aina puhelimitse sekä väkivallan tekijän että uhrin huoltajia. Rehtori tai apulaisrehtori käyttää perusopetuslain mukaista oikeutta evätä oppilaan osallistuminen opetukseen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja pyytää huoltajaa hakemaan väkivaltaisesti käyttäytyneen oppilaan pois koulusta. Opetuksen epääminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi kirjataan Wilmaan.

Mikäli huoltaja ei pysty hakemaan oppilasta pois koulusta, oppilas opiskelee loppupäivän apulaisrehtorin huoneessa.

Uhria ja hänen huoltajiaan informoidaan mahdollisuudesta tehdä tutkintapyyntö poliisille ja sovitaan opiskeluhuollollisista tukitoimista.

Ensimmäistä kertaa väkivaltaisesti käyttäytynyt oppilas määrätään yhden tunnin jälki-istuntoon sen lisäksi, että hänen osallistumisensa opetukseen evätään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Toisella kerralla opetuksen epäämisen lisäksi annetaan jälki-istuntoa kaksi tuntia, kutsutaan huoltajat opiskeluhuoltohenkilöstön järjestämään palaveriin ja sovitaan opiskeluhuollollisista tukitoimista.  

Kolmannella kerralla rehtori antaa väkivaltaisesti käyttäytyneelle oppilaalle kirjallisen varoituksen. Tällöin oppilas siirretään määräajaksi erityisopetuksen pienryhmään ja sovitaan hänen koulunkäynnistään tehostetussa ohjauksessa ja valvonnassa (välitunnit, ruokailu). Moniammatillinen asiantuntijaryhmä arvioi poliisin tai lastensuojelun tarpeen.   
 

HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN

Jokaisen kouluyhteisön jäsenen tulee edistää ja kunnioittaa työ- ja opiskelurauhaa niin, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppimiseen, opettajalla opettamiseen ja muulla henkilökunnalla tehtäviensä suorittamiseen. Kouluyhteisössä häirintää ehkäistään samoilla keinoilla kuin kiusaamista. Lisäksi seksuaalista häirintää ja seksuaalisen häirinnän tunnusmerkkejä käsitellään terveystiedon tunneilla.

Opettaja, apulaisrehtori tai rehtori voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan tai jossa on käynnissä muu koulun järjestämä tilaisuus.

Opettaja saattaa oppilaan kansliaan, jossa hänelle järjestetään asianmukainen valvonta (apulaisrehtori, rehtori, kuraattori tai erityisopettaja). Tunnin päätyttyä opettaja keskustelee oppilaan kanssa ja sopii mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Opettaja ilmoittaa oppitunnilta tai koulun tilaisuudesta poistamisesta huoltajalle ja kirjaa sen Wilmaan.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla, apulaisrehtorilla tai opettajalla on viimeisenä keinona oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tilanteeseen haetaan paikalle rehtori tai apulaisrehtori, jotka ovat välittömästi yhteydessä oppilaan huoltajaan.

Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan, apulaisrehtorin tai rehtorin on annettava kirjallinen selvitys tapahtuneesta Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n hallitukselle.

Oppituntia toistuvasti häiritsevä oppilas määrätään ensin kasvatuskeskusteluun. Mikäli oppilas edelleen jatkaa häirintää järjestetään huoltajapalaveri ja uusi kasvatuskeskustelu. Häirinnän jatkuessa seuraa jälki-istunnot ja opiskeluhuollolliset tukitoimet. Tarvittaessa oppilas siirretään määräajaksi erityisopetuksen pienryhmään ja aivan äärimmäisenä keinona häiritsevää käytöstä jatkavalle oppilaalle annetaan kirjallinen varoitus.

Seksuaalinen häirintä, kuten vihjailevat eleet ja ilmeet, seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset, ehdottelu, fyysinen koskeminen sekä seksuaalisesti värittyneet viestit tai soitot, on sopimatonta käytöstä. Seksuaalisella häirinnällä on yhtymäkohtia kiusaamiseen.
 
Seksuaalista häirintää ei koulussamme hyväksytä, vaan siihen puututaan välittömästi. Kuraattori, erityisopettaja tai apulaisrehtori keskustelee osapuolina olevien oppilaiden kanssa. Keskustelussa sovitaan häirinnän loppumisesta ja seurannasta. Keskustelun pitäjä kirjaa tapahtuneen ja ilmoittaa asiasta huoltajille. Mikäli häirintä ei lopu, häirintään osallistuneiden oppilaiden huoltajat kutsutaan opiskeluhuoltohenkilöstön järjestämään palaveriin ja sovitaan opiskeluhuollollisista tukitoimista.  
 
Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Vakavammissa häirintätapauksissa oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. Moniammatillinen asiantuntijaryhmä arvioi poliisin tai lastensuojelun tarpeen.   
 
Oppilaalla on oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun. Jokaisen kouluyhteisön jäsenen tulee osallistua kulttuurisesti moninaisen ilmapiirin ja kulttuurien välisen ymmärryksen edistämiseen. Rasistinen häirintä, johon kuuluu rasistiset viestit, merkit, eleet, nimittelyt, vitsit ja ryhmästä pois sulkeminen esimerkiksi kansallisuuden, kielen, uskonnon tai ihonvärin takia, ovat ehdottomasti kielletty ja niihin puututaan välittömästi samoilla keinoilla kuin seksuaaliseen häirintään.  

 
YHTEYDENOTTOTAVAT KOTIIN JA YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA

Syksyn vanhempainillassa huoltajille kerrotaan KiVa Koulu -ohjelmasta ja sovitaan yhteydenpidosta koulun ja kodin välillä kiusaamistapauksissa.

Oppilaita ja huoltajia ohjeistetaan ilmoittamaan kiusaamis-, väkivalta-, ja häirintätilanteista välittömästi luokanopettajalle tai -ohjaajalle, kuraattorille tai apulaisrehtorille.

Koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä yhteyttä huoltajiin ottaa luokanopettaja tai –luokanohjaaja, KiVa-tiimin jäsen, apulaisrehtori tai muu opiskeluhuoltohenkilöstön jäsen.

Yhteydenotot tehdään puhelimitse, Wilman kautta tai sähköpostilla.  
 

YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN KANSSA

Vakavissa väkivalta- ja häirintätilanteissa opiskeluhuoltohenkilöstö ottaa yhteyttä paikalliseen poliisiin ja sosiaaliviranomaiseen sekä oppilaan kotikunnan sosiaaliviranomaiseen. Näin toimitaan myös, mikäli koulun omat keinot ovat riittämättömät eli tilanteet jatkuvat niihin puuttumisesta huolimatta.  

 
SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN JA PEREHDYTTÄMINEN

Huoltajia tiedotetaan oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä laadittuun suunnitelmaan aina lukuvuoden alun kotitiedotteessa. Luokanopettajat ja -ohjaajat keskustelevat oppilaiden kanssa suunnitelman sisällöstä luokanopettajan ja -ohjaajan tunneilla. Huoltajien kanssa käydään keskustelua kehityskeskusteluissa ja vanhempainilloissa.

Jokaisen henkilökunnan jäsenen edellytetään perehtyvän suunnitelmaan. Kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätilanteisiin liittyvät ohjeistukset kerrataan lukuvuoden alun suunnittelukokouksessa sekä niistä keskustellaan opettajankokouksissa lukuvuoden aikana.


SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN, TOTEUTUMISEN SEURANTA, SEURANTAAN LIITTYVÄ KIRJAAMINEN JA ARVIOINTI

Suunnitelma päivitetään lukuvuosittain. Suunnitelman toteutumista seurataan ja  arvioidaan keräämällä palautetta oppilailta, huoltajilta ja henkilökunnalta aina kevätlukukauden lopussa. KiVa-tiimi ja koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä arvioivat myös omaa toimintaansa.

Toukokuussa oppilaat vastaavat KiVa Koulu -tilannekartoituskyselyyn, jonka avulla koulu saa tietoa siitä, paljonko kiusaamista esiintyy, millaiseksi oppilaat kokevat koulun ja miten he viihtyvät siellä. Kyselyn tuloksien avulla oman koulumme tilannetta voi verrata muiden suomalaisten koulujen tilanteeseen.

Saadun palautteen perusteella suunnitelmaa tarkistetaan ja tarvittaessa siihen tehdään muutoksia ja korjauksia. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n hallitus hyväksyy suunnitelman.