AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KRIISISUUNNITELMA


TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT:

YLEINEN HÄTÄNUMERO 112

POLIISI HÄTÄNUMERO 092

PALOKUNTA HÄTÄNUMERO 080

KANSLIA 670 898 688

REHTORI 670 898 475

APULAISREHTORI 634 690 668

ERITYISOPETTAJAT Laura Pippuri 670 898 667 ja Kaisa Häkkinen 606 982 348

TERVEYDENHOITAJA 647 892 850

OPINTO-OHJAAJA 627 137 305

KURAATTORI 603 488 570



JOHDANTO


Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä. Tällaisia tapahtumia ovat esim. oppilaan/opiskelijan ja omaisen tai koulun henkilökunnan jäsenen kuolema, vakava sairastuminen, vakava onnettomuus, luonnonmullistukset ja terrorismi.

Kriisit muuttavat tuttua, turvallista elämää ja tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta.

Kriisisuunnitelman avulla osataan vakavan kriisin sattuessa
•    tunnistaa kriisitilanne
•    ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin, jotta apua tarvitsevat saadaan seurantaan ja vältytään asiaa suurentelevilta huhuilta
•    kohdata oppilaiden/opiskelijoiden, vanhempien ja henkilökunnan reaktiot

Tavoitteena on
•    tukea lasten, nuorten ja aikuisten toipumista
•    säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky
•    vahvistaa kouluyhteisön kykyä selviytyä vaikeista tilanteista

Kriisisuunnitelmaa tarvitaan, jotta tiedetään
•    mitä pitää tehdä
•    kuka tekee mitäkin
•    mistä saa lisäapua


KOULUN KRIISIRYHMÄ

Kriisivalmiuden kehittämistä, ylläpitämistä ja toiminnan organisointia varten koulussa toimii kriisi-ryhmä. Kriisiryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja opinto-ohjaaja. Keskeiset vastuuhenkilöt kriisitilanteissa ovat rehtori ja apulaisrehtori.

Koulun kriisiryhmän tehtävänä on
•    laatia koululle kirjallinen kriisisuunnitelma
•    kirjata ryhmän sisäinen työnjako ja vastuuketju
•    selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötahot
•    perehdyttää koulun henkilöstö järjestämällä koulutusta ja hankkimalla kirjallisuutta
•    tiedottaa suunnitelmasta oppilaille/opiskelijoille, huoltajille sekä yhteistyökumppaneille
•    organisoida toiminta kriisitilanteissa
•    huolehtia välittömistä henkisen tuen tarpeista sekä mahdollisista jatkotoimista
•    arvioida kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tehdä kriisisuunnitelmaan tarvittavat muutokset
•    pitää kriisisuunnitelma ajan tasalla
•    ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan sekä järjestämällä koko henkilöstölle vuosittain siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta


KRIISIN TUNNISTAMINEN

Kriiseistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aiemmat kokemuksensa ja opitut toimintatavat eivät riitä sen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallintaan. Kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit ja silminnäkijät.


KRIISIEN VAIHEET

Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen henkilökohtainen kokemus. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita. On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin.
 
Šokkivaihe   

Vaihe kestää hetkestä muutamaan vuorokauteen, ja sen tarkoitus on suojata tuskallisessa tilanteessa. Tällöin ihmisen on vaikea käsittää tapahtunutta, ja hän voi reagoida tavallisuudesta poikkeavalla tai tilanteeseen sopimattomalla tavalla (tyyni rauha, sekavuus, epätodellinen olo, lamaantuminen, raivo).

Välitön tuki:
•    rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri, levollinen läsnäolo
•    myötäeläminen ja huolenpito, eläytyvä kuunteleminen, mutta pyri olemaan puhumatta omista vastaavista kokemuksistasi tässä vaiheessa

Reaktiovaihe

Vaihe voi olla muutaman viikon tai muutaman kuukauden mittainen. Ihminen alkaa pikkuhiljaa ymmärtää tapahtunutta. Hän tarvitsee useimmiten aktiivista apua, vaikka ei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Saatu tuki auttaa tapahtumien jäsentämisessä ja itsessä tapahtuvien reaktioiden ymmärtämisessä.
 
Käsittelyvaihe

Tapahtumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä aletaan käydä läpi. Suru alkaa saada tilaa, psyykkiset ja fyysiset oireet alkavat väistyä. Vaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen.

Uudelleen suuntautumisen vaihe

Kriisistä on päästy yli. Ihminen kykenee käsittelemään tapahtunutta ilman, että se rajoittaa elämää. Haavat arpeutuvat, vaikka kokemus ei unohdukaan. Parhaassa tapauksessa ihminen voi olla vah-vempi ja valmistautuneempi kokemaan toiste vastoinkäymisiä.
Kriisi lisää tarvetta läheisyyteen ja yhdessä asioiden jakamiseen. Myös lapsille ja nuorille on annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa kriisitapahtumista ja niistä aiheutuvista tavallisista reaktioista. Oppilaan/opiskelijan persoonallisuus, ikä ja kehitystaso, aikaisemmat kokemukset ja saatavilla oleva tuki vaikuttavat siihen, miten hän tapahtumiin reagoi.

Aikuisen on hyvä ottaa huomioon lapsen ja nuoren tarve käydä tapahtunutta läpi. Siinä on kuitenkin edettävä lapsen ja nuoren ehdoilla. Puhumisen sijaan lapsen voi olla helpompi aluksi työstää kokemuksiaan toimimalla, leikkimällä, piirtämällä tai vaikkapa kirjoittamalla.


TOIMINTA KRIISITILANTEESSA

Vastuuhenkilöt
•    henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta tai on osallisena tapahtuneessa, on vastuussa siihen asti, kunnes hän on välittänyt tiedon rehtorille tai apulaisrehtorille
•    rehtorin/apulaisrehtorin ollessa estyneenä joku paikalla olevista kriisiryhmän jäsenistä on vastuussa, kunnes vastuu siirtyy pelastusjohdolle tai muille viranomaisille

Kriisiryhmä
•    kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman
•    kriisiryhmä kutsuu tarvittaessa henkilökunnan koolle, suunnittelee jatkotoimet yhdessä kodin kanssa ja harkitsee ulkopuolisen avun tarpeen oppilaille/opiskelijoille ja henkilökunnalle

Luokanopettaja/luokanohjaaja/ryhmänohjaaja/muut opettajat
•    tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittely luokassa tapahtumaa seuranneina päivinä kriisiryhmän toimintaohjeiden pohjalta

Tiedottaminen
•    kriisitilanteessa pyritään mahdollisimman nopeaan ja luotettavaan viestintään koteihin lähetettävien tiedotteiden, Wilman, sähköpostiviestien sekä koulun kotisivun kautta 
•    rehtori/apulaisrehtori päättää ja vastaa tiedottamisesta

Kriisitilanteen arviointi
•    kriisiryhmä, opettajakunta ja muut asianosaiset arvioivat jälkeenpäin, miten tilanne hoidettiin, tarvittaessa arvioinnin pohjalta tehdään muutokset ja korjaukset kriisisuunnitelmaan
•    tarvittaessa sovitaan henkilöstön jälkihoidosta


TOIMINTAMALLEJA ÄKILLISISSÄ KRIISITILANTEISSA

Vakava onnettomuus koulussa

Anna ensiapua ja tiedota!

Koulun rehtorille tai apulaisrehtorille tiedotetaan ensimmäiseksi seuraavista asioista:
•    mitä on tapahtunut
•    ketä tapaus koskee
•    miten on jo toimittu

Koulun rehtori tai apulaisrehtori
•    kutsuu koolle kriisiryhmän
•    informoi harkintansa mukaan oppilaita/opiskelijoita tapahtuneesta
•    ilmoittaa koulussa tapahtuneesta onnettomuudesta kotiin (kuolemantapauksessa onnettomuudesta ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi)
•    informoi koulun henkilökuntaa

Rehtori vastaa tiedottamisesta koulun ulkopuolelle.


Vakava onnettomuus muualla kuin koulussa
•    rehtorille tai apulaisrehtorille tieto, mitä todella on tapahtunut
•    asiallinen informaatio henkilökunnalle ja oppilaille/opiskelijoille
•    asian käsittely luokassa (luokanopettaja/luokanohjaaja/ryhmänohjaaja/muut opettajat)

Tapaturmat ja sairauskohtaukset
•    auta tapaturman uhriksi joutunutta/sairauskohtauksen saanutta; kartoita tapahtuman vakavuus; tee tarvittaessa hätäilmoitus
•    anna ensiapua
•    hälytä apuun terveydenhoitaja ja ilmoita tapahtuneesta rehtorille tai apulaisrehtorille  
•    älä jätä loukkaantunutta yksin
•    jos potilaalla ei ole välitöntä hengenvaaraa, mutta lisätutkimukset katsotaan tarpeelliseksi, hänet viedään vakuutusyhtiön määräämään lääkärikeskukseen tai sairaalaan
•    ilmoita tapahtuneesta kansliaan (vahinkoilmoitus) ennen lääkärikeskukseen tai sairaalaan menoa   
•    sovi aina, kuka ilmoittaa tapahtuneesta kotiin

Oppilaan/opiskelijan muu äkillinen sairastuminen
•    jos oppilas/opiskelija on ahdistunut tai ei jostain muusta syystä voi olla oppitunnilla, hänet saatetaan apulaisrehtorin, rehtorin, terveydenhoitajan tai kuraattorin luo
•    kriisissä oleva oppilas/opiskelija ei saa lähteä luokasta yksin
•    ahdistunutta tai itkeskelevää lasta ja nuorta ei saa jättää yksin käytävälle tai muihin koulun tiloihin

Oppilaan/opiskelijan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan kuolema
•    ilmoitus rehtorille; tarkistettava tiedon oikeellisuus
•    rehtori tai kriisiryhmän jäsen ottaa yhteyden kotiin, ilmaisee osanoton ja kysyy omaisten mielipiteen tapahtuneen kertomistavasta koululla
•    rehtori tiedottaa henkilökunnalle
•    rehtori tiedottaa koko koululle
•    muistohetki ja suruliputus
•    mikäli tapahtuu loma-aikana, on syytä pitää muistotilaisuus jälkeenpäin
•    luokanopettaja/luokanohjaaja/ryhmänohjaaja/muut opettajat käsittelevät asiaa luokassa
•    yhteys kotiin: luokanopettaja/luokanohjaaja/ryhmänohjaaja/muut opettajat/henkilökunnan edustaja ja luokkakaveri käyvät kotona suruvalittelukäynnillä
•    sovitaan perheen kanssa mahdollisesta hautajaisiin osallistumisesta

Itsemurhan uhka
•    puhu oppilaan/opiskelijan kanssa, älä jätä oppilasta/opiskelijaa yksin
•    kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele
•    ota yhteys apulaisrehtoriin tai johonkin kriisiryhmän jäseneen

Itsemurha
Itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä. Rehtori/apulaisrehtori sopii omaisten kanssa miten toimitaan. Jälkipuinti on erittäin tärkeää, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä.

•    rehtori/apulaisrehtori tiedottaa kriisiryhmälle
•    rehtori tiedottaa henkilökunnalle
•    opettaja tiedottaa oppilaille/opiskelijoille, jos perheeltä on saatu lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin
•    tarvittaessa voidaan järjestää vanhempainilta edellyttäen, että on saatu kertoa tapahtuneesta
•    järjestetään jälkipuinti henkilökunnalle
•    järjestetään erityinen tuki ja seuranta lähimmille ystäville
•    luokissa keskustellaan opettajan johdolla tapahtuneesta (jos on lupa)
•    oppilaiden/opiskelijoiden vointia seurataan
•    kriisiryhmä sopii muistamisesta

Oppilaan/opiskelijan lähiomaisen kuolema
•    tiedon saanut opettaja ilmoittaa asiasta rehtorille/apulaisrehtorille/kriisiryhmän jäsenelle
•    selvitetään oppilaan/opiskelijan huoltajan tahto asian suhteen, esim. saako asiasta kertoa muulle luokalle
•    rehtori tiedottaa asiasta koulun henkilökunnalle tarpeen mukaan
•    opettaja ohjaa oppilaita/opiskelijoita kohtaamaan surutyötä tekevän luokkatoverin (jos lupa)
•    oppilaalle/opiskelijalle keskustelumahdollisuus
•    seurataan oppilaan/opiskelijan psyykkistä hyvinvointia

Oppilaan/opiskelijan/työtoverin vakava sairaus
•    sovitaan oppilaan/opiskelijan ja huoltajan/sairastuneen työtoverin kanssa, mitä muille kerrotaan; sairaan omaa mielipidettä on kunnioitettava
•    opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle
•    rohkaistaan koulu-/työtovereita pitämään yhteyttä sairaaseen
•    sairaudesta ei vaieta, vaan siitä pyritään keskustelemaan luontevasti


Kouluyhteisön työntekijä voi huonosti

Koulussa voi opettaja tai kouluyhteisön muu aikuinen voida huonosti. Yleensä läheiset työtoverit huomaavat työtoverinsa käyttäytymisessä muutoksia esim. fyysiset oireet, stressioireet, masennuksen merkit. Aina ei itse työntekijä osaa pyytää apua tai hän suoranaisesti kieltää sen. Läheisen työtoverin tai esimiehen asiallinen myötäelävä puuttuminen ongelmaan on kuitenkin helpotus kaikille osapuolille. Silloin voidaan miettiä, mitkä tekijät auttavat ko. työntekijää pääsemään takaisin tasapainotilaan, riittävätkö koulun tukitoimet vai onko hyvä kääntyä ammattiauttajien puoleen.



Uhkaava väkivaltatilanne koulussa

Koulun jokapäiväistä elämää ja turvallisuutta voivat häiritä sekä omaan henkilöstöön, oppilai-siin/opiskelijoihin kuuluvat että ulkopuoliset ihmiset. Jotkut heistä voivat olla päihteiden vaikutuksen alaisina tai mielenterveydeltään häiriintyneitä. Jos joudut uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kanssa tekemisiin, niin
•    pyydä toista koulun aikuista avuksi tilanteeseen, jos se on mahdollista
•    säilytä malttisi ja yritä arvioida tilannetta mahdollisimman rauhallisesti
•    vältä provosoitumista ja provosointia, esiinny korostetun rauhallisesti
•    älä korota ääntäsi, vaikka häiritsijä tekisi niin
•    yritä saada henkilöön rauhallinen katsekontakti ja yritä päästä hänen kanssaan keskusteluun
•    pidä perääntymistie avoimena ja pyydä henkilöä poistumaan
•    hälytä apua, tee ilmoitus rehtorille/apulaisrehtorille
•    vie oppilaat/opiskelijat turvaan poispäin vaarasta
•    jos et pääse pakenemaan, kokoa opetusryhmäsi yhteen tilaan, lukitse ovi ja sammuta valot
•    ota puhelinyhteys poliisiin ja rehtoriin/apulaisrehtoriin, muut kännykät sammutetaan ja jäädään odottamaan ohjeita
•    jos kyseessä oli koulun oppilas/opiskelija; tee jälkeenpäin ilmoitus väkivaltaisesta käyttäytymisestä

Koulun rehtori
•    kutsuu tarvittaessa koolle kriisiryhmän
•    ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukana olleiden huoltajiin
•    tiedottaa tapahtumasta henkilökunnalle
•    tiedottaa asiasta oppilaille/opiskelijoille sekä huoltajille
•    tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille

Pommiuhkaus
•    jokainen uhkaus on otettava vakavasti
•    ilmoita pommiuhasta välittömästi poliisille ja rehtorille
•    rehtori päättää rakennuksen evakuoinnista

Tulipalo (katso erillinen palo- ja pelastussuunnitelma)

Yleinen toimintaohje tulipalon sattuessa.
•    varoita välittömästi vaarassa olevia, pyri pelastamaan heidät ja loukkaantuneet
•    hälytä palokunta
•    sammuta tai yritä rajoittaa paloa lähimmällä sammutusvälineellä
•    sulje ovet ja ikkunat sekä ilmastointi, mikäli mahdollista
•    poista mahdollisuuksiesi mukaan vaara-alueelta ja sen lähistöltä mm. kaasupullot, syttyvät nesteet, muut vaaralliset sekä paloa edistävät aineet
•    opasta palokunta paikalle ja toimi pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan

Luonnonkatastrofit ja muut suuronnettomuudet
•    koulun toiminta keskeytetään ja noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita
•    kansliassa on jokaisen koulun oppilaan/opiskelijan huoltajan puhelinnumero, joten tarvittaessa oppilaat/opiskelijat on mahdollista kotiuttaa nopeasti


KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN

Ihmisten selviytymistä traumaattisesta tilanteesta helpottavat seuraavat seikat:
•    rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri
•    myötäeläminen ja huolenpito
•    reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen
•    uhrien kertomuksen kuunteleminen
•    tyhjien sanojen ja lupausten välttäminen
•    levollinen läsnäolo, se ettei jää yksin
•    avoin ja rehellinen tieto tapahtuneesta
•    tietojen pitäminen ajan tasalla

Ihmisten myöhempi tuen tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa traumaattisen tapahtuman luonne. Suru lähimmäisen kuolemasta ei häviä muutamassa kuukaudessa, ei ehkä koskaan, siksi surulle ja toipumiselle on annettavaa aikaa. Joillakin oppilailla/opiskelijoilla voi olla tarve keskustella ja työstää asioita useaan kertaan, jolloin opiskeluhuollon henkilöstö voi järjestää heille yksilöllisiä tai ryhmätapaamisia. Erityisen traumaattisen tilanteen jälkeen lapsi tai nuori voi olla myös trauma-terapian tarpeessa, jolloin hänet ohjataan mielenterveyspalveluihin.

Myös auttajat tarvitsevat apua
•    opettajat tarvitsevat tukea osatakseen auttaa surevia oppilaita/opiskelijoita
•    kriisiryhmän jäsenet tarvitsevat konsultaatioapua, koulutusta ja mahdollisuutta psyykkiseen jälkipuintiin


KRIISISUUNNITELMAAN PEREHDYTTÄMINEN

•    koulun kriisivalmius edellyttää koko koulun henkilöstön perehdyttämistä
•    kaikilla koulun työntekijöillä tulisi olla valmiudet toimia kriisitilanteessa, koska kuka tahansa voi kohdata sen ensimmäisenä, myös oppilailla/opiskelijoilla olisi hyvä olla valmiudet toimia erilaisissa hätätilanteissa
•    kriisisuunnitelmaan perehdyttäminen tapahtuu opettajankokouksissa ja muissa erikseen järjestettävissä tilaisuuksissa  
•    kriisisuunnitelmasta tiedotetaan oppilaille/opiskelijoille sekä vanhemmille syyskuun kotitiedotteessa ja vanhempainilloissa


KRIISISUUNNITELMAN TARKISTAMINEN

Kriisisuunnitelma tarkistetaan aina lukuvuoden alkaessa ja tarvittaessa siihen tehdään muutoksia ja korjauksia lukuvuoden aikana.